Kesäloma. Se alkaa olla nyt ohi, palaan huomenna opinahjooni, Oulun yliopiston kemian laitokselle ja aloitan siellä kolmannen lukuvuoteni.
Viimeksi, kun kirjoitin, kerroin siitä, miten suhtaudun kesään intohimoisesti ja asioista, joita aion lomalla tehdä. No loman alku meni sinänsä vähän sekaisin, kun rakas Ukkini lähti pilvien päälle katselemaan maailman menoa. Ensimmäinen viikko kului melkoisessa hässäkässä, hulinassa ja sumussa. Hautajaiset pidettiin heti viikon päästä kuolemasta, joten touhua riitti. Vieraita hautajaisissa oli paljon ja tunnelma muistotilaisuudessa oli surusta ja ikävästä huolimatta iloinen ja kiitollinen, joten lopulta jäi hyvä olo kaikesta. Siellä jossain on aina parempi olla :)
Oikeastaan oli kaiken tuon härdellin jälkeen hyvä vain levätä ja nollata, nukkua paljon ja oleilla kotona. Sitä teinkin seuraavat pari viikkoa, vain völläilin. Sitten siirryinkin Ylikiiminkiin mummun luokse majailemaan ja loppuloman viettelinkin siellä erilaisia ulkohommia tehden. Maalailin, kaatelin puita ja kaivoin mansikkamaan ylös. Poimin puolukoita, joista äiti teki hyytelöä. Maailman parasta puurossa!
No se lomasta. Kesä on ihmisen parasta aikaa, mutta rakastan myös syksyä. On ihanaa sytyttää kynttilöitä palamaan pimeisiin iltoihin, hörppiä Muumimamman voimajuomaa ja juosta lenkki keltaisen, oranssin ja punaisen eri sävyin väritetyin lehtien peittämällä tiellä pienessä tihkusateessa. Syksyssä toinen kiva asia on se, että saa palata kouluun. Arkirytmi ja aikaiset usvaiset aamut on just niitä pieniä elämän iloja, joita kaipaa lomapöhön jälkeen.
Ennen opintojen alkua suoritetaan tyypillisesti myös back to school -shoppailut! Tänä vuonna ostin vihkoja, kyniä, kansioita ja tietysti uuden Muumi-kalenterin. Lisäksi keksin itselleni motivaattoriksi tarrapalkitsemisen. Jokaisesta lasketusta laskarista, valmiiksi naputellusta selkkarista tai läpäistystä tentistä saan aina yhden tarran. Ostin siis myös tuohon tarkoitukseen kuusi arkkia tarroja!
Se, millä fiiliksillä palaan takaisin luennoille ja labraan, on mysteeri itsellenikin. Oikeastaan en ole kiinnostunut opiskelemaan kemiaa, toisaalta on mukavaa palata tuttuun ympäristöön, tuttujen ihmisten joukkoon. Päätin kuitenkin, että jos jotain kemialla vielä teen niin teen hitto vie kunnolla enkä puolivaloilla! Tästä syystä syksy onkin sitten opiskelujen suhteen melko tiivistä, mutta onpa ainakin tekemistä. Kauhulla vaan ootan sitä, kun Rosa lähtee vaihtoon. Toivon, että jään henkiin siitä huolimatta, vaikka tiukkaa voi tehdä! Onneksi mulla on Oulussa muitakin raksuystäviä, jotka meinas kattoo mun perään, etten tee liikaa kouluhommia. Ja sen uskon :D Pääosin siis positiivisella mielellä palataan kouluun täällä päin. Pienesti jänskää, mutta sehä vaan parantaa suoritusta ;)
Huippua syksyn ja koulun alkua!
-Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti