Hassuja mietteitä

Joskus sitä yllättää itsenä mietiskelemästä kaikenlaista. On hassua, miten ajatukset vaeltaa omia polkuja, joihin ei oikein voi vaikuttaa. Tänä iltana olen miettinyt paria asiaa kovasti. Lopulta jaoin ajatukseni ja sain niihin vastauksia.

Ajatus 1:
Jos on huulikoru, niin voiko siitä reijästä purskauttaa ulos nestettä, siis jotain juotavaa?

Tähän sain apua ystävältäni T:ltä. Hän paljasti, että on käynyt keskustelua aiheesta ennenkin ja tullut tulokseen, että voi. En sitten tiedä onko tätä varten suoritettu kokeita, mutta uskon saamaani vastaukseen. Ehkä siksi, että se oli vastaus, joka miellytti, teki minut iloiseksi!

Ajatus 2:
Sinkkunaisena tuntuu välillä, että olisi mukava hengailla jonkun kainalossa. Näin olen kuullut myös muiden naispuolisten sinkkuystävieni haaveilevan. Onko sitten niin, että kun nainen kerran haluaa kainaloon, niin mies haluaa jonkun, joka valtaisi kainalopaikan ja josta pitää kiinni?

Tätä tiedustelin A:lta. Vastaus oli selkeä: ei niinkään väliä, kunhan joku on lähellä. Outoa.

Pohdin monesti kaikkea, aika paljon edellisten kaltaisia asioita. Monesti otan selvää niistä tavalla tai toisella, toisinaan ymmärrän pitää ajatuksen oman pääni sisällä, etten aiheuta liikaa hilpeyttä kanssaihmisissä. Olen kuullut, että se aika, kun maailmaa tutkitaan kovin ihmetellen sijoittuu jonnekin lapsuuteen, no ehkä veljeni kommentit, että olen jälkeen jäänyt, ovatkin tosia.

Uteliaisuus on hauskaa. On kivaa pohdiskella ja mietiskellä ja lopulta ottaa selvää. On myös kivaa tietää asioita, minulla on paljon sellaista nice to know -tietoa päässä, toiset varastoivat aivoihinsa hyödylistä tietoa. Minä muistan lähes kaikkien suomipoppibiisien sanat ja tiedän, että joku nainen on synnyttänyt yli 10 kiloa painavan vauvan ja että hämähäkki kierrättää verkkonsa syömällä vanhan, jotta voi tehdä uuden. Tykkään kulkea kaupungilla vain katsellen ihmisiä, istua penkillä ja katsella ihmisten kenkiä ja veikata miltä niillä tallaava näyttää. En välttämättä koe tärkeäksi muistaa lähellekään kaikkea mistään, mitä opiskelen.

Olen aika varma, että olen olemassa, koska onhan joskus ollus sen niminen tv-ohjelmakin kuin Ajattelen siis olen.

Kaikken jännintä tällä viikolla oli kuitenkin tämä:

On lokakuu ja apilat kukkii uudelleen. Ainakin minun mummulassa!

-Anna